Kaikki sai alkunsa formulaevankeliumista, jonka kirjoitin huumorimielessä blogiin muutama viikko sitten. Alkuperäinen idea formulakilpailun seuraamisesta television välityksellä jalostui niin pitkälle, että lopulta seurasimme Samin kanssa kilpailua paikan päällä. Alun kielimuurin ja kiinalaisen pankkijärjestelmän monimutkaisuuden selätettyäni sain hankittua meille liput radan hitaalle osalle pääsuoran jälkeiseen kaarteeseen, jossa kuljettajaan kohdistuu 2 G:n voimat yhtäjaksoisesti yli 4 sekunnin ajan.

 

Matkamme aikataulu oli jokseenkin tiukka, sillä pyyhälsimme Shanghaihin junalla Sunnuntain vastaisena yönä ja palasimme junalla takaisin Pekingiin seuraavana yönä. Puolentoista vuorokauden mittainen kisareissumme sisälsi junassa istumapaikoilla matkustamista yhteensä reilun 20 tuntia. Vaativasta suorituksesta kuitenkin selvittiin hilpeällä urheilumielellä, sillä olihan kyseessä molempien moottoripäiden neitsytmatka formuloiden ihmeelliseen maailmaan.

 

Saavuimme Shanghaihin aikaisin aamulla. Onneksi olimme varanneet riittävästi aikaa ja suunnanneet suoraan juna-asemalta radalle, sillä navigointi rataa kohti osoittautui hieman hankalaksi. Saamamme ennakkotieto radan oman metropysäkin avautumisesta osoittautui vääräksi ja pyyhkäisimme metrolla melkoisen paljon ohi radasta. Muutama muukin ulkomaalainen teki saman virheen ja tästä alkoi kansainvälinen härdelli. Hetken säädön jälkeen suomalaiset korpisoturit päättivät tehdä metropolissa  urbaanin ratkaisun ja ottivat taksin radalle. Taksikuskille oli ilmeisesti aamun työvälineiden arvonnassa sattunut käteen heikko arpa, sillä ajokkina ollut Volkswagen Santana edusti suomalaisen peltoautoluokan keskikastia. Auton moottori sammuili eikä jousituksella ollut hammaslääkäriliiton suositusta. Aina kun tielle sattui vähänkään jotain pähkinää isompaa, niin paikat olivat vaarassa irrota hampaista. Tämä osoittautui kuitenkin oikeaksi ratkaisuksi, sillä reilun 10 minuutin kuluttua olimme radalla ja vielä oikealla portilla.

 

 

 

Lämmittelyluokkana ajettu Aasian Porsche-cup tarjosi mukavan alkupalan päivän tapahtumille. Parin spinnauksen ja pienen tulipalon nähtyämme olimme valmiita pääluokan esittäytymiseen. Tauolla käpöttelimme katsomoiden takana olevilla myyntialueilla ja tapasimme melkoisen määrän suomalaisia. Yllämme olleet Heikki-paidat ja tangossa liehunut suomenlippu saattoivat vaikuttaa tunnistettavuuteen .

 

 

 

 

Kuninkuusluokan järjestäytyessä lähtöruudukkoon, radalle alkoi ilmaantua tummia pilviä. Koko viikon ennustettu sadekisa näytti yllättävän kaikki, koska varikolla alkoi mieletön kuhina. Sade alkoi kuitenkin sen verran heikkona, että kaikki päättivät startata kuivan kelin renkailla. Startin jälkeen luulimme, että Espanjan kultapossukerhon formulamestari oli raskaasta lompakostaan huolimatta ottanut huippustartin. Ehdimme jo kirota espanjalaispankkia syvimpään helvettiin, sillä Kiminhän siellä pitäisi ajaa. Mutta myöhemmissä selvittelyissä tämä loistostartti paljastui varaslähdöksi.

 

 

Sade yltyi hieman ja hätäisimmät kurvasivat varikolle hakemaan uutta rengastusta menopeliinsä. Tähän vipuun meni mm. Kerpenin väkäleuka, joka sulatti kumit alleen muutamassa kierroksessa. Nappulan ja Kekenpojan valinnat sen sijaan osoittautuivat oikeiksi. Toiset pelasivat rengasrulettia taidolla ja toiset taas vastaavasti tuurilla.

 

Varikkorumban jälkeen turva-auto kokosi letkan yhteen ja pääsimme vihdoin ja viimein selville tilanteesta. Katsomomme edessä oli kyllä videonäyttö, mutta kiikarit olivat unohtuneet kotiin. Kuvasta ei oikein saanut mitään selvää. Radalla ei myöskään kuulunut kuulutusta, koska autojen moottoriäänien sinfonia peitti alleen kaikki äänet. Jälkeenpäin saimme tietää, että jostain päin rata-aluetta olisi myyty radiokuulokkeita, joilla olisi kuullut selostuksen.

 

Kilpailun edetessä Hamilton näytti sikamaisen ajon osaamista. Kaveri näyttää osaavan tämän homman niin radalla kuin sen ulkopuolellakin. Mestarihan päätti näyttää kumin polttamisen mallia Melbournessa muutamaa viikkoa aikaisemmin. Harmi vaan että yleisöksi sattui paikallinen poliisi, joka kirjoitti fanikirjeen välittömästi. Shanghaissa sen sijaan Hamilton riehui radalla kuin hurrikaani. Alle jäi mm. Schumi, joka näytti kisan aikana olevan hieman ulalla. Nuorempaa kuljettajakaartia meni ohi oikealta ja vasemmalta. Nöyryytyksen huippuksi Alonso ohitti hänet viimeisellä kierroksella. Oli vika sitten autossa tai miehessä, niin Schumi näytti lyödyltä. Kenraalilla on tulevissa kisoissa näytön paikka, mikäli hän aikoo arvovaltansa palauttaa.

 

 

 

Kilpailun loppu ajettiin rauhallisemmissa ja sateisemmissa tunnelmissa. Sade latisti katsomossa hieman tunnelmaa, mutta toisaalta se lisäsi mielenkiintoa kisaan. Nappula siis voitti, sika-Lewis oli toinen ja Kekenpoika (ilman viiksiä) oli kolmas.

 

Kilpailun jälkeen loikkasimme turistibussiin ja suuntasimme kohti juna-asemaa. Tarkoituksemme oli vierailla Aasian vanhimmassa pubissa, mutta aikataulun venymisen johdosta tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Kotimatka sujui melkoisen leppoisasti ja istumapaikoista huolimatta uni maittoi molemmille.

 

Kovista ennakko-odotuksista huolimatta, kisasta ei ainakaan allekirjoittaneelle jäänyt päälle mitään tajutonta hinkua päästä seuraamaan formulaa paikan päälle. Lajin televisioystävällisyys ja –toteutus ovat kuitenkin huippuluokkaa. Luulenpa että kotimainen mm-ralli ja Kouvolassa heinäkuussa ajettava rallicrossin em-osakilpailu ovat meikäläiselle mielenkiintoisempia tapahtumia. Niissä kun lentää sora, autot paukkuu, on hyttysiä ja Suomesta saa kunnon kisamakkarat.

 

Kirjoitti: Juha